Quantcast
Channel: Hupsistarallaa
Viewing all 1456 articles
Browse latest View live
↧

Höyryjunalla Jokioisten kapearaiteisella museorautatiellä

July 20, 2014, 9:56 am
$
0
0
Nyt alkaa oleen kesän junaretket pulkassa meidän osalta, tänään ajeltiin perinteisellä kesäretkiporukallamme Humppilaan sillä olin ehdottanut ylläri ylläri että tämän kesän retkikohde olisi höyryjunamatka!








Höyryjuna liikennöi Humppila-Minkiö-Jokioinen -väliä kesäkuun alusta elokuun loppuun joka sunnuntai. Minkiössä pysähdytään 20-30 minuutiksi ja siellä on kapearaidemuseo ja kahvio. En ollut ennen nähnyt kapearaiteista rautatietä (raideleveys alle puolet valtion rataverkon vastaavasta) ja olihan se tosiaan kapea! Höyryveturin vetämässä junassa oli monta erilaista vaunua, ilmeisesti ovat peräisin useilta Suomessa toimineilta kapearaiteisilta rautateiltä.







Katsottiin älypuhelimilla että matkaa taitettiin noin 17 km/h joten ihmekös tuo että reilun 12 kilometrin pituisen radan edestakaisin ajamiseen sai kuitenkin kulumaan ihan kivasti aikaa. Vaihdeltiin pysähdysten jälkeen istumapaikkoja vähän eri vaunuihin, erilaisia kun tosiaan olivat. Mummulle ja huolestuneille tiedoksi että ikkunattomissa vaunuissa kun lapsi kurkki ulos, hänestä pidettiin erittäin tiukasti kiinni.












Olipas mukava reissu tämäkin. Kiitos vielä ihan parhaalle seuralle Mervi, Soile ja Arto! 


Niin joo, muutamakin tyyppi on ihmetellyt että onko näillä reissuilla ketään muita kun kuvissa ei näy. Kyllä on! Täälläkin oli ihan pipona jengiä, minä en vaan tykkää kuvata (oikein missään) siten että taustalla näkyy ihan hirveästi vieraita ihmisiä joten jos vaan suinkin mahdollista, ryntään paikalle ensimmäisenä tai jättäydyn viimeiseksi tai sitten vaan rajaan kuvan niin että on mahdollisimman rauhallinen tausta. Esimerkiksi nyt harmitti hirveästi kun Jokioisten junanlähettikuvassa näkyy taustalla parkkipaikka täynnä autoja. Siksi en sitä julkaissut edes. Mutta kyllä näissä tosiaan porukkaa riittää!
↧
Search

Paita puikoilla

July 22, 2014, 4:53 am
$
0
0
Ostin langat villapaitaan jonka jo esittelinkin, 80-luvun neulekirjasta. Teen pyöreän pääntien ja raglan-hihat, helmineuletta yläosaan mutta raidat kuten ohjeessa. Toivottavasti onnistuu, en ole ennen neulonut tällaista ylhäältä alas -raglania ilman saumoja. Yritin käyttää puhelimeeni ostamaani Raglanify-sovellusta ohjeen luomiseksi mutta en ymmärtänyt yhtä valintaa siinä (enkä keskellä yötä olisi saanut ketään itseäni osaavampaa kiinni (perheen mies on kyllä kävelevä englannin sanakirja mutta neuletermejä ei jostain syystä hallitse) mutta halusin aloittaa heti) joten en uskaltanut ottaa riskiä vaan sovellan muualta löytyneistä ohjeista.





Toivottavasti onnistuu! Mitä se "Ease (cm)" muuten tarkoittaa siinä Raglanifyssä? Tietääkö kukaan?
↧
↧

Junaratahousut

July 25, 2014, 4:04 am
$
0
0
Suurin osa ihmisistä, joille etukäteen tämän huikean ideani innoissani esitin, eivät olleet sitä mieltä että olisi toteutuskelpoinen idea. En tiedä että kiikastiko se vaan siitä että housujen takia pilaan yhden raidepalan vai oliko ajatus muuten vaan ihan paska mutta onneksi olen aikuinen, työssäkäyvä ihminen, joten voin ostaa ylimääräisen raidepaketin alennuslegginssien kaveriksi. Lapseni sai kolme uutta palaa rataansa (hyvä mutsi pisteitä ropisee!) ja minä uhrasin sen neljännen kahden euron arvoisen puupalikan kangasmaalilla pilattavaksi. On sitä järjettömämpiinkin asioita rahaa tuhlattu. Siihen en siis pystynyt että olisin ottanut jo olemassaolevan raidepalan.




Eihän se nyt tietenkään ihan niin huikean hienosti onnistunut kuin kuvittelin (voidaan kuitenkin ajatella että nämä olivat vasta harjoittelukappaleet!) mutta kun pöksyt saatiin pojalle jalkaan niin ei riemulla rajaa, aivan mielettömän hienot housut sanon minä, joten kyllä kannatti tehdä ja olla kuuntelematta muiden epäilyksiä!!!



Ja onneksi samalla puukapulalla voi painaa vielä monen monta juttua lisää!
↧

7 / 14

August 1, 2014, 11:45 am
$
0
0
Heinäkuussa neuloin melkoisen kasan sukkia ja painoin pojan legginsseihin junaradat.






Aloin myös neuloon lapselle villapaitaa ja se on jo hyvällä mallilla mutta ei auta, elokuun puolelle menee valmistuminen kuitenkin. 


Heinäkuussa oli koko perhe kesälomalla. Käytiin Fallkullassa, puistokirpparilla, mentiin yöjunalla Ouluun ja hengattiin siellä ja ajettiin mun vanhempieni luokse lomailemaan, kävin kesäteatterissa, retkellä kansallispuistossa, syötiin paljon mansikoita, käytiin Toijalan veturimuseossa (ja käytiin me Hyvinkään rautatiemuseossakin), Jokioisten museorautatiellä höyryjuna-ajelulla, Hakaniemessä leikkiluolassa, Haltiavuorella, paljon leikkupuistoissa ja etsittiin tosi monta geokätköä.
↧

Täydellinen junakangas

August 2, 2014, 6:08 am
$
0
0
Sain lukijalta taannoin sähköpostia jossa vinkattiin Eurokankaaseen tulleesta japanilaisesta junakankaasta että tykättäisiin varmasti. En hirmuista kiirettä pitänyt kangaskauppaan lähdön kanssa koska ennakkoluuloni oli että se on varmasti semmonen sirkusjunatyyppinen mikä ei niin ole meidän mieleen toisin kuin oikeiden junien näköiset asiat. Ja varmaan on huonon värinenkin ja sekava pienipränttinen kuosi kuten japanilaisissa kuoseissa yleensäkin.

No, kun viimein raahasin itseni paikan päälle, olin mennä sekaisin onnesta sillä kangas oli ihan törkeen hieno, aidon näköiset junat ja värimaailmakin just eikä melkein jäbän huoneeseen. Etukäteen olin ajatellut ostavani puolisen metriä että teen tyyliin hernepusseja mutta niinhän siinä kävi että marssin ulos neljän metrin palan, sekä siihen mätsäävän yksivärisen kanssa.


Sanotaanko nyt vaikka näin että itse tekemällä ei kyllä säästä yhtään (junakangas oli 12,90 e / m ja ostin siis aika paljon...) Mutta minkäs teet kun on niin hieno kangas (että viitsii jopa yrittää saada jostain sen myyjän sitä leikkaamaan, itse asiassa sekin sujui tänään hermoja menemättä). Pussilakana ja tyynyliina nyt ainakin ensi hätään suunnitteilla!



Kangas oli pystyraitainen mutta haluan vaakaraitaisen siitä pussilakanasta. Joudun siis tekeen sauman keskelle mutta eiköhän se onnistu ihan hyvin.



Ps. Eurokankaaseen oli tullut myös pilkullisia ja muita kuviollisia vinonauhoja. Ostin ehkä niitäkin...
↧
↧

TFTC x 100

August 3, 2014, 10:34 am
$
0
0
Viime lokakuussa hurahdettiin geokätköilyyn, tänään kaivoin kolostaan sadannen purkin. Tiedän että on kätköilijöitä jotka etsivät sata kätköä viikossa mutta me ollaan otettu tämä kaikessa rauhassa, retkeilyn, luonnossa nauttimisen ja uusien paikkojen koluamisen kannalta. Muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ei olla karautetta autolla varta vasten suoraan purkille vaan ollaan menty jonnekin kohteeseen ja edetty siellä jalkaisin (tai sitten vain pysähdetty muutenkin tehtävän automatkan varrella otollisesti). Ja voi miten paljon tämä harrastus onkaan antanut! Viime syksynä kävelin paljon jäbän päikkäreiden aikaan rattaiden kanssa lähialueen mestoja ja ihan huomaamattaan tuli käveltyä vaikka ja minne asti, hullu kiilto silmissä että vielä yksi, vielä yksi! On retkeilty hienoissa paikoissa ja nähty paljon näkemisen arvoisia paikkoja ja opittu niiden taustoja ja historiaa "Beroccapurkin" takia. Paljon on jäänyt myös löytymättä eikä olla otettu siitä liikaa stressiä. Moni on varmasti ollut löydettävissä mutta paikan päällä olen saattanut huomata että ei sinne pääsekään rattaiden kanssa (jos siis yksin olen ollut liikenteessä ja lapsi nukkuu) mutta olen ajatellut että palaanpa tänne myöhemmin, mikään kiire kun ei ole. "Geotaaperoa" on raahattu milloin milläkin kokoonpanolla ja kulkupelillä niin urbaaneissa kuin korpimaisemissakin. Ja onneksi siis lapsi on kävelystä nauttiva tapaus ja viihtyykin paremmin kävelyretkillä kuin hiekkalaatikolla. Koko perheen yhteinen hieno harrastus siis jossa myös siskoni ovat mukana (ja toiselta heistä kipinä tähän alunperin saatiinkiin). Mutta koska omillakin reissuilla ja reiteillä pitää tietenkin etsiä purkkeja, ei meillä kaikilla ole samaa määrää mittarissa. Minä sain 100 täyteen ensimmäisenä.

Siinä se on, sadas yksilö. Valitettavasti hyvin tylsän näköinen perusrasia ja itse hikisenä ja rähjäisenä mutta sehän kuuluu asiaan.


Ja kun tänään sadas purkki löytyi, päätettiin että sen kunniaksi täytyy pitää pienet juhlat. Pakastelaltaan kakun kanssa kotiin ja kahvittelut pystyyn! Kun olisi etukäteen tajunnut varautua, olisi maastokuosinen pöytäliina ollut must. Nyt käytettiin piknikpeittoa. Kakku kuitenkin syötiin pakasterasioista.







Puhelimella on tullut räpsitty jos jonkinlaisia kuvia vuoden mittaan, laitetaan loppuun muutama fiilistelyksi. Tässä yksi syy miksi pitkään kestänyt lumeton talvivaihe oli minusta oikein mukava, kaikista otollisinta purkkeiluun kun ei ötökät, nokkoset ja muut kasvustot häiritse eikä lumi ole esteenä. Luontokin on kovin kaunis karuimmillaankin. Valon puute on tietenkin suuri haittapuoli talvisin joten retket piti tarkasti ajoittaa niin että taskulampun kanssa ei tarvitse kikkailla mahdottoman paljoa.














Kellään  meistä ei ole erillistä navigointivälinettä vaan jokainen kätkö on etsitty älypuhelimen geocaching-sovelluksella ja hyvin ollaan pärjätty. Kukin tyylillään, pääasia että on kivaa :)

***

Ja koska joku kuitenkin kysyisi niin kaikki tarvittava löytyy:
ja perusteet suomeksi: http://www.geokätköt.fi
↧

Lammassaaren pitkospuut

August 4, 2014, 6:01 am
$
0
0





Siskollani sattui oleen samat vaatteet päällä kuin kaksi vuotta sitten elokuussa samaisessa paikassa retkellämme. Piti siis ottaa 2 years after -kuva. Kaksi vuotta sitten lapsi oli 4 kk ikäinen ja juuri sen verran kasvanut että hänet sai laittaa Tulan kantorepun vastasyntyneen lisäosaan vaikka reppu itsessään oli vielä aivan hirmuisen suuri. Nyt kaksi vuotta myöhemmin mukana kantorinkka päiväunia varten ja ihana pitkospuita pitkin kirmaileva 2-vuotias.


Mukava paikka vaikka ei siellä oikeastaan mitään muuta tähdellistä olekaan kuin ne pitkospuut.
↧

Junalakanat

August 6, 2014, 4:02 am
$
0
0
Sain nyt ommeltua Eurokankaasta ostamastani junakankaasta pussilakanan ja tyynyliinan. Lakanan alapuoli on tosiaan yksiväristä sinistä. Niin ja erinäisistä varotoimenpiteistä huolimatta junakangas on nyt vaaleansinipohjainen, ei valkoinen. Vitutuksen määrälle on vaikea löytää sanoja mutta lohduttaudun sillä että lapsi tuskin välittää ja miehenikin on ollut hyvin rohkaiseva. Niin ja näissä kuvissa ei näytä edes niin pahalta. Joka tapauksessa, siinä ne nyt on sängyssä odottamassa pientä nukkujaa, luulen että riemu repeää kun jäbä huomaa!







↧
Search

Villapaita valmiina

August 7, 2014, 4:58 am
$
0
0
Villapaita, josta olen jo useampaan otteeseen blogannut (esim täällä), on nyt viimein valmis! Lankana tosiaan Drops Merino Extra Fine, puikot 4 mm paitsi resoreissa 3 mm. Harmaata meni kaksi kerää, muita värejä riitti yksi.

Paita on neulottu ylhäältä alas ilman saumoja ja raidat neulottu siten että joka raidan ensimmäinen kerros on oikein, seuraava nurin ja raita päättyy nurjaan kerrokseen. Tuossa välissä siis kaikki oikein.

Erinäisistä sääkeskeisistä syistä paitaa ei ole kuvattu lapsen päällä mutta katsellaan sitten syksymmällä!









Niin hieno!!!
↧
↧

Off topic mainoskatko: Rokkimuskari!

August 8, 2014, 4:35 am
$
0
0
Ollaan käyty pojan kanssa jo vuoden ajan Rokkimuskarissa ja nyt on tullut tieto että ovat laajentamassa toimintaa ja sanaa olisi hyvä levittää. Koska uskon että blogin lukijoissa on kohderyhmään kuuluvia henkilöitä, päätin ihan hyvää hyvyyttäni kirjoittaa asiasta tänne. Itsehän alunperin bongasin Rokkimuskarin olemassaolon jostain pururadan varrella olevalta "Vantaalla tapahtuu" -ilmoitustaululta joten markkinointipuoli taitaa olla aika puskaradiolinjalla. Pahoittelen jo valmiiksi heitä joita asia ei kosketa tai kiinnosta mutta itse fanitetaan Rokkimuskaria sen verran että ajattelin kyllä tämän tiedon tänne välittää.

Eli Rokkimuskari on laajentamassa ja heillä on toiveena aloittaa toiminta Tapiolassa, Kauklahdessa, Meilahdessa, Malmilla, Koskelassa, Viikissä ja Lauttasaaressa vanhojen Myyrmäen ja Kartanonkosken lisäksi MIKÄLI osallistujia saadaan tarpeeksi. Ja esimerkiksi meidän muskaripaikka on nyt lopettamisuhan alla vähäisen osallistujamäärän vuoksi. Tilat ja opettajat on ilmeisesti varattu mutta sanaa pitäisi pikaisesti levittää että saadaan porukkaa paikalle.

(Kuva jonka olen napsaissut muskarissa salaa pöydän alta ja sen on näköinenkin)

Ei olla koskaan käyty varsinaisessa "tavallisessa" muskarissa joten en osaa erityisemmin vertailla miten tämä eroaa siitä. Aloitettiin vauvaryhmässä viime syksynä mutta siirryttiin vähän ennenaikaisesti jo tammikuussa 2-3 -vuotiaisiin kun vauvamuskari  marakasseineen alkoi oleen liian pliisua (ryhmän muut vauvat olivat melkein vuoden nuorempia kuin meidän poika). Siellä 2-vuotiaiden ryhmässä soitellaan siis jo sähkörumpuja, sähkökitaraa- ja -bassoa sekä koskettimia. Niin ja lauletaan mikrofoniin. (Voluumitasot sähkösoittimissa on säädetty lapsiystävälliselle tasolle) Ennakkoluuloni tavallisesta muskarista on että niissä soitellaan kanteletta ja nokkahuilua joten ei ehkä yllätä  (jos perheemme musiikkitaustat on tiedossa) että Rokkimuskari on ollut meidän valinta!

Käykäähän tutustumassa kotisivuihin jos kiinnostus heräsi ja pikapikaa ilmottautumaan, kiire jo!
http://rokkimuskari.fi
↧

Uusi tiskirätti

August 11, 2014, 6:41 am
$
0
0
Viikonlopun automatkoilla tupsahti taas uutta tiskirättiä puikoilta. Ihan fiilispohjalta tein mitä sattuu ja hyvä pöydän pyyhimis -väline taas tuli. Näin helleaikana onkin kiva vaihtaa joka toinen tai jopa joka päivä puhdas rätti kierrokseen joten on hyvä olla useita niin ei lopu kesken pyykkiä odotellessa.





↧

Fabuland

August 12, 2014, 10:15 am
$
0
0
Mun on aivan mahdotonta peitellä innostumistani jos vaan pääsen fiilistelemään Fabulandiaa! Tykkäsin niistä lapsena aivan valtavasti. Muistan erityisesti kaksi lapsuusajan syntymäpäivälahjaa ja sen fiiliksen ne saadessaan, todella hyvin. Toinen oli tosi iso kengurupallo ja toinen (vähän vanhempana ehkä) lapsen näkökulmasta valtava Fabuland huvipuisto! Muistan miten se ohjekirjakin oli kirjoitettu ja kuvitettu kuvakirjan tarinaksi. Meillä oli jo ennestään Fabulandeja mutta niitä pienempiä settejä, se huvipuisto oli aivan megahieno, parasta ikinä koskaan.

Kun jäbän ollessa vauva lajittelin mummulan leluja, yritin kerätä kaikki Fabut eri paikkaan muista legoista mutta koska meillä oli aika runsaasti legoja, en ehtinyt ihan vimpan päälle tarkkaan lajitteleen joten muutama huvipuiston kannalta kriittinen osa on vielä hakematta. Viime viikonloppuna kotikotona käydessäni päätin että nyt on aika ottaa Fabulandit mukaan ja hei, jäbähän innostui niistä aivan mielettömästi! Lähinnä siis noista hahmoista sekä autosta ja moposta ja pienistä kattiloista ym. En muista minkä ikäisille nämä oli alunperin suunnattu mutta jonnekin sinne Duplojen ja pikkulegojen välimaastoon (nämä osathan ovat pikkulegojen kanssa yhteensopivia).



Olen niin älyttömän onnellinen että meidän lelut on säästetty sillä nämäkin ovat mulle niin sanoin kuvaamattoman rakkaita. Ja onhan nämä aivan superkivoja eikä näitä enää saa mistään.



Vuosi sitten löysin kirpparilta kaksi Fabuland-kirjaa ja sen jälkeen olen aina tonkinut kirppareiden kirjaläjät astetta huolellisemmin. En koskaan voinut uneksiakaan että tällaisia aarteita voi oikeasti löytää (ja siis eurolla!!!). Noita on ilmestynyt neljä kappaletta ja ne oli lapsena meillä aina kirjastosta lainassa. Ihan parhaat! Ja viimeistä aukeamaa oli aina ihana fiilistellä että mitkä eläimistä on itsellä ja mitkä puuttuu.




Ai kauheeta millaiseksi hehkuttamiseksi tämä meni. Varmaan voisi jo ajatella että missä aineissa toi muija oikein on. Mutta ihan vaan nostalgiafiiliksissä. Onko muita Fabuland-faneja?

↧

Manta-hotelli

August 16, 2014, 4:27 am
$
0
0
Kun ensimmäisen kerran kuulin Havis Amandalle pystytettävästä taidehotellista, en tajunnut että se tulee oikeasti siihen teoksen päälle vaan viereen. Sitten valkeni että joo, se Manta tulee oleen siellä huoneen sisällä. Mutta torstaina vasta näin lehdestä että ei himskatti, se Manta törröttää keskellä sänkyä!!! Asia herätti sisäisen kukkahattutätini ja siitä keskustellessa irtosi paljon aivan hillitöntä naurua ("pulun paskaa") mutta myös provosoitumista (siitä miten voin ajatella patsaan sijoittamisen sänkyyn tarkoittavan automaattisesti sitä että joku käyttäisi patsasta muuhunkin kuin ihailuun). Kun pari päivää asiaa oli sulatellut niin pakkohan sitä ihmettä oli mennä pällisteleen ihan paikan päälle. Kyllä, siinä se on! Seuraavan kahden kuukauden ajan.












Ja jos nyt ihan menee ajatuksella sinne taiteellisuuspuolelle niin kyllähän tämä vaikuttava on! Ja hieno nähdä Manta tuolta korkeudelta. Ehdottomasti vierailun arvoinen paikka, lippu maksoi 3 euroa.
↧
↧

Aamupäivä turisteina Kauppatorilla

August 16, 2014, 1:02 pm
$
0
0
Manta-hotelli oli hyvä syy vihdoin käydä tsekkaamassa muutkin Kauppatorin lähettyvillä sijaitsevat kohteet joten nyt vielä kun museoratikkakin oli vielä liikenteessä, piti ottaa itseään niskasta kiinni! Lapsi ei enää pidä raitiovaunuja junina mutta haluttiin kuitenkin mennä kierrokselle koska kyllähän raitiovaunutkin ihania on! (Ja voi kuulkaas, autot! Ja bensatankkiluukut!)


Vähän otti koville pienelle ihmiselle jaksaa odottaa kun kulkupelin aikataulut olivat hyvin suurpiirteiset. 


Mukavaa oli ajella ja hauskaa miten esim yksi papparainen ajoi polkupyörällä hetken matkaa rinnalla ja jutteli rahastajan kanssa. Hassua ajatella jos vieläkin olisi tuollaisia avovaunuja joissa matkustajia roikkuisi myös ulkopuolellakin. Lapsikin jaksoi kovasti ihmetellä että kun ei ole ollenkaan ikkunoita.






Kauppatorille palattuamme kävelimme pissaavaan asian ohitse Finnair sky wheelille. Ruokaa ei uskallettu torilta ostaa sillä en ole vieläkään täysin toipunut 6 vuotta vanhasta traumasta kun lokki vei sapuskani suoraan kädestä.




Mitä tästä nyt voi muuta sanoa kuin että kovin oli sinistä kyytiä.


En tiedä että olenko maininnutkin jossain vaiheessa että tein keväällä listan paikoista joissa haluan käydä "retkellä" lapsen kanssa. En julkaissut sitä koska se näytti niin suuruudenhullulta ja tiedän että yleensä ne sitten tuppaa unohtumaan kuitenkin. Mutta hitsi vieköön, meidän listalta on lähestulkoon kaikki rastittu yli, olen ehkä ansainnut "kesäsuorittaja" -mitalin! (Vaikka puuttuuhan niitä vielä.)

Syksylistaa en ehkä uskalla tehdä sillä vaikka syksy onkin ehdottomasti rakkain vuodenaikani, saan aina keskellä kauneinta ruska-aikaa flunssan ja v-käyrä nousee eksponentiaalisesti eikä silloin huvita tehdä mitään. Ehkä sitten voikin tehdä fiilistelypostauksen mitä kaikkea tänä kesänä tehtiinkään. Tai ehkä sen voi tehdä jo aiemmin. 
↧

Merinovillainen halaus

August 20, 2014, 1:16 am
$
0
0
Ei totisesti tarvinnut kauaa odotella villapaitakelejä siitä kun neuleen sain viimeisteltyä. Vähän jänskätti pukea se lapselle kun en ollut missään vaiheessa sovittanut sitä yhtään koska oli niin kuuma. Onneksi kuitenkin pääntie oli sopiva ja paidan koko tosi jees, mitä nyt hihoja piti vähän kääriä mutta meneepähän sitten vielä ensi vuodenkin.







↧
Search

#snapshot Suomen valokuvataiteen museossa

August 23, 2014, 7:19 am
$
0
0
"Olet työstänyt matskua, sitä muistakin mainostaa, onko baskeri kallellaan, mitä, mitä?" (PMMP)

Sain taannoin sähköpostia jossa kysyttiin voidaanko ifolorin kuvakirjakilpailussa avoimen sarjan voittanut Koipi(k)reisikirjani laittaa Suomen valokuvataiteen museon #snapshit -näyttelyyn. Kyllä, siinä sähköpostissa luki snapSHIT ja ajattelin että okei, tää on nyt joku taideihmisten "tulkaa katsomaan mitä paskaa ihmiset kuvaa kännyköillään" -näyttely mutta annoin luvan kuitenkin koska mikäs siinä. Nyt vasta kun avajaiset olivat tällä viikolla, tajusin että ei jumankauta, se onkin #snapshot ja aivan vakavasti otettava näyttely eikä kirjaani sinne haluttu kaiketi ollenkaan sarkastisessa mielessä.

Käytiin tänään ihmettelemässä livenä tätä absurdia tapausta, kyllä, minun kirjani siellä, sohvapöydällä muiden valokuva-albumeiden seassa, esimerkkinä digiajan kuvakirjasta. Lapsen kanssa näyttelyyn keskittyminen oli vähän niin ja näin mutta mulle täysin arkipäiväinen asia eli kuvien räpsiminen ja niiden jakaminen instagramissa ei herätä hurjasti tarvetta tarkempaan syventymiseen, puhumattakaan työpajoista että kuinka ottaa peilin kautta selfie. Joo, been there, done that :D Mutta onhan se silti tosi fantsua että oma kännykkäräpsykirja on esillä taidemuseossa eikä näyttelyn nimi edes ollut -shit vaan se oli harmiton typo!

Lainaus näyttelyn esittelytekstistä:
Koskaan aiemmin ihminen ei ole tuottanut yhtä paljon valokuvia ja saanut niille välittömästi niin suurta yleisöä kuin nyt. #snapshot-näyttely päivittää näppäilykuvan käsitteen esittelemällä nykyisen valokuvauskulttuurin eri puolia. Näyttely koostuu pääasiassa jokamiehen ja -naisen ottamista kuvista. Niiden rinnalla nähdään snapshot-teemaa kommentoivia nykytaideteoksia kansainvälisiltä taiteilijoilta.

Kuvat näyttelystä räpsitty teeman mukaisesti puhelimella. Mutta unohdin ottaa jalkakuvan, höh!







#snapshot-näyttely Suomen valokuvataiteen museossa 18.1.2015 saakka.
↧

Hei hei kesä 2014, olit ihana!

August 25, 2014, 1:42 am
↧
↧

Kamerakalsarit

August 29, 2014, 2:07 am
$
0
0
Olen ennenkin kitissyt että jotkut jutut on vaan sellaisia ettei hyviä blogikuvia tunnu saavan sitten mitenkään. Kun tarpeeksi kauan on yrittänyt niin sitä vain luovuttaa. Joten olkaatte hyvät, tässä on ompelemani legginssit Noshilta tilaamastani kamerakankaasta. Ihanan paksua jerseytä. Oli hirmu hankala päättää väriä mutta kyllä tämä sininen on legginsseiksi paras just nyt!



↧

Mainio AW14

August 29, 2014, 3:27 pm
$
0
0
Olen kieltämättä lipsunut tässä blogissa kässäaiheista aika paljon lapsi/perhejuttuihin mutta niin pitkälle en sentään ole mennyt että esittelisin uusia lastenvaatemallistoja. Nyt teen poikkeuksen! Ja arvatkaapa miksi? Koska lastani pyydettiin malliksi tätä Mainion uutta syysmallistoa varten ja olen niin älyttömän ylpeä äiti ja nämä vaatteet ovat aivan mielettömän hienoja. Mallisto julkaistaan vasta 5.9. (en malta odottaa lisäkuvia!!!) mutta sain nähtäväkseni jo osan.


Juu, se keskimmäinen on mun!



Kyllähän tämä siinäkin mielessä vähän liippaa kässäblogiin että kuoseissa on silmukoita ja esim ristipistohämähäkki. Tässä mallistossa onkin otettu vaikutteita räsymatoista, ristipistoista ja kotikuteisista neuleista.



Nyt kun kaikilla kuitenkin käy mielessä että miksei aikuisille ole niin nyt on niitäkin.


Syyskuun viidettä päivää odotellessa siis!
http://www.mainioclothing.com
↧

We love the 90's festarit

August 30, 2014, 12:36 pm
$
0
0
Ah, tänä viikonloppuna oli huhtikuusta asti odottamani ysärifestarit. Voi pojat, voi pojat!!! Ja onhan se varmaa että kun jotain menoa puoli vuotta innolla odottaa niin itku pitkästä ilostahan se sitten on. Eilen oli jo kurkku vähän kipeä mutta tosi vähän vain. Illalla olo alkoi pahentua ja lähdin kesken jatkobileiden kotiin. Aamulla ajattelin että krapula se vaan on mutta ei helkkari, festarialueelle päästyäni olin jo aivan varma että mulla on kuumetta. Ja niinhän minulla nyt sitten onkin. En ollut onneksi tänään muutenkaan suunnitellut enää juovani koska ihmisen humaltuminen oli festareilla tehty todella hankalaksi, kiitos huonojen järjestelyiden, mutta en sentään uskonut että kävisi vielä näin. Onneksi eilen oli hieno fiilis ja tänäänkin silti oikein mukavaa vaikkei viinaa ja tanssia voinutkaan harrastaa ja lähdin kotiin ennen viimeisiä esiintyjiä. Kyllä se silti vähän harmittaa, oon nimittäin ihan tosissani vouhkannut näitä bileitä keväästä asti.





Viikolla solmeilin iltaisin ystävänauhoja ystävilleni festareita varten. 



Muutenkin oli kiva miten ihmiset olivat panostaneet. Vaikka ei koko asukokonaisuus olisikaan ollut ysäriä niin melkein kaikilla oli kuitenkin edes joku detalji. Ja parasta antiahan festareilla olikin se miten kaikki innoissaan muistelee ja fiilistelee menneitä ilmiöitä. 


5 siideriä alle ja Ecuador soimaan niin se niistä meikeistä sitten.



Itselläni oli ysärihenkinen kampaus. Korut ja karvareunaiset sormikkaat oli ehtaa Terhi-museokamaa 90-luvulta. Tänään kun flunssan vuoksi palelsi niin kovin, hengasin koko päivän anorakissa mikä kyllä sopi teemaan myös vaikka käytän sitä normaalistikin. Ysärikengät löytyivät Citymarketin alelaarista.





Pakko silti myöntää että pidän ehkä perinteisestä ysäridiscosta enemmän kuin näistä livevedoista. Bändeissä kun ei välttämättä ole yhtäkään alkuperäistä jäsentä mukana (ja esim E-rotic veti pelkästään kertosäkeistöjä, se miesräppäri puuttui kokonaan) ja monella ei omia hittejä riittänyt edes siihen tosi lyhyeen keikka-aikaan. Mutta olihan tämä nähtävä koska en päässyt Rantarockiin teininä (ei sillä että mua sinne olisi todellakaan tarvinnut sen ikäisenä päästääkään ja kävinhän mä kuitenkin yksittäisillä keikoilla ja muutenkin rilluteltiin paljon) ja kun festarointia varten vaaditut kriteerit täyttyivät, olin jo kääntänyt kelkkani ja menin metallifestareille. Oi nuoruus, niin paljon ehtii lyhyen ajan sisään, nyt on vetänyt vähintään 10 vuotta samoissa vaatteissa ja samat biisit mp3-soittimessa. 





Aivan huippua että tällainen järjestettiin! Nyt sitten syksyllä olisi kuulemma luvassa Stratovariuksen Visions -kiertue ja Apulantakin kuulemma tekee Attack of the A.L. people -levyn uudelleen ja keikkaa kans! Kyllä kelpaa olla vanha, nostalgisoitavaa riittää!


Nyt flunssalääkettä ja nukkumaan.
↧
Viewing all 1456 articles
Browse latest View live
Search