Sukat. Taas. Ei yllätä.

Hölmö rakkaus on sukkamallin nimi. Se on Niina Laitisen Villasukkien uusi vuosi -kirjasta. Otin ne puikoille tammikuussa, mutta vierähti hetki jos toinenkin, että sain ne oikeasti valmiiksi. Kaavioissa riitti seurattavaa ja lisäksi yritin (ja onnistuinkin) säätään ne isompaan kokoon, kyseisessä kirjassa kun ei eri kokovaihtoehtoja ole tarjolla ja mun jalkaan se standardikoko ei vaan sovi.


Lankana on Ruskanlehden merinosukkalankaa, sävy on upea, todella kirkas ja voimakas ja upea, mutta se ei mun taidoillani ikuistu kameran ruudulle ei sitten millään. Ja kuvankäsittelytaidot ovat vielä surkeammat, joten se jää teiltä nyt täysin kokematta. Sävyn nimeäkään en muista.


Nämä ovat kyllä kauniit sukat ja niin ihanan pehmeät. Halusin kuvata nimenomaan sammaleella, ettei näiden ylellinen pehmeys vaan mene ja repeydy luontokuvan takia, mutta kuvista sitten jälkikäteen hyvä huomata, mitä kaikkea siellä sukan pohjassa tosiaan onkaan tarttuneena. No, reikiä ei tullut. Ei sillä, että olisin yksiinkään villasukkiini koskaan reikiä saanutkaan, mutta tahallista kaltoinkohtelua toki kannattaa silti välttää.